Kreivitär Drakulan juhlabolero

Kesän hääkausi avautui hiljattain. Minulla oli jo entuudestaan juhlamekkoja, mutta Suomen suvessa olkapaat paljaaksi jättävä juhlamekko kaipaa kaveriksi jotakin olkapäät peittävää. Minulla oli päässäni kuva siitä, mitä haluan, mutta etsiessäni mielikuvaani sopivia kaavoja jäin nuolemaan näppejäni. Googletin ja googletin pari päivää sanoilla "bolero", "hihatin", "patterns" enkä löytänyt mitään, nada. Onnistuin  löytämään vain kaavoja joko lapsien tai koon 44 boleroihin. Itse olen kokoa 36.

Ryhdyin siis tuumasta toimeen, ja ähelsin yhden illan aikana teekupposen voimalla boleron kaavat ihan itse. Otin yläosan kaavat ihan normaalista kaavakirjasta, jolloin sain hihansuut ym. oikean kokoisiksi helposti. Sitten vain muokkailin noita yläosan kaavoja etupuolelta niin, että kaavan etuosan kaari (ts. boleron liepeet) juuri ja juuri ulottui rinnan yli. Kaavoja työstäessä yhdistelin paperipalasia toistuvasti yhteen nuppineuloilla sekä sovittelin päälleni paperia, suvaittava tekniikka kai sekin.

Sinänsä boleron tekeminen olisi ollut yksinkertaista, mutta halusin boleroon jonkun twistin.
Päässäni olevan mielikuvaboleron hihansuissa, kauluksessa sekä miehustassa oli "härpäkkeitä". Toteutin ne erillisistä kangassuikaleista "laskosta, silitä, laskosta, silitä, yritä ommella ja kiroile" -tekniikalla.

Tällainen siitä sitten tuli:

Kuva ei ole paras mahdollinen eikä bolerokaan ehkä kestä lähempää tarkastelua, mutta olen joka tapauksessa itseeni melko tyytyväinen. Onnistuin muokkaamaan vanhasta lakanasta juhlavaatteen, ja se on mielestäni jo taito! Kangas on siis oma vanha, musta lakanani. Ekoa!

Ystäväni kutsui luomustani Drakulan boleroksi noiden leukaan asti nousevien kauluksien vuoksi. Päätin ottaa sen kohteliaisuutena.

Dress made of flowers

Tämä kukkasista koottu mekko on tehty ennenkin tässä blogissa mainostamastani Yoshiko Tsukiorin "Ihanat mekot ja tunikat" -kirjan yksinkertaisten kaavojen avulla. Tosin olen hieman soveltanut kaavaa noiden etulaskosten kohdalla, sillä alkuperäisessä kaavassa nuo etulaskokset oli tarkoitettu ommeltavan yksinkertaisesti vain nurjalle puolelle. Tsukiorin kirjan mekot ja tunikat sopivat omien kokemusteni mukaan pitkäsäärisille, sirorakenteisille neidoille - tai sitten äitiysvaatteiksi. Sinänsä makean näköiset mekot ja tunikat on todella helppo toteuttaa, mutta ainakin kaltaiselleni normimittaiselle (166 cm) tytönheitukalle nuo mekot ja tunikat ovat hieman liian väljiä & suuresti liehuvia. Ne saavat minut näyttämään siltä, että olisin raskaana, mikä sinänsä ei ole huono asia. Olen pohtinut, miten kirjan sivuilla olevat mekot ja tunikat näyttävät poikkeuksetta hyviltä tunnetusti lyhytkasvuisten aasialaisten naisten yllä? Todennäköisesti he ovat rakenteeltaan sirompia kuin suomalaisnaiset leveine hartioineen, ja hieman suurempikin "teltta" ei saa järkyttäviä mittasuhteita. Suosittelen kuitenkin lämpimästi Tsukiorin kirjoja, niistä saa helppoja ideoita ja kirjan suloiset kuvat tyydyttävät suuremmankin söpöilynhalun. Mekon kankaan pelastin Eurokankaan alelaarista.