Leivoin alkukesän syntymäpäiville kaksi marsipaanikakkua, joista toisesta tuli perinteinen prinsessakakku:
...ja toisesta prinsessakakun täyteohjeella tehty, mutta päälliseltään hieman eri värinen marsipaanikakku:
Kakkujen täyte onnistui mainiosti, mutta marsipaanikuoren teossa oli omat kommervenkkinsä -jotka tosin tiedän nyt seuraavaa kertaa varten.
Perusprinsessakakun päällehän tulee kreemikerros ennen kaulitun marsipaanikerroksen lisäämistä. Kreemikerroksen annetaan kovettua hetki ennen marsipaanin lisäämistä, ja kun marsipaani viimein lisätään, kreemikerroksen jokainen mahdollinen muhkura paistaa läpi. Kannattaa siis tasoittaa kreemikerros todella tasaiseksi. Itse en tajunnut tätä ennen kuin oli jo liian myöhäistä.
Pohdin myös jo kakkuja tehdessä, kuinka paljon marsipaania kakkuun tarvitaan. Ostin yhteensä vain kaksi pötköä, koska ajattelin, että nämähän riittävät varmasti mainiosti. Sain marsipaanin kaulimisen onnistumaan todella hyvin enkä olisi tajunnut tehneeni mitään omituista, ellei eräs vieraistani olisi ihmetellyt, miten ihmeessä sain marsipaanista näin ohkaista. Tällöin ilmeni, että yleensä pötköjä käytetään yhden kakun kuoreen kaksi... Tosin kakku oli ilmeisesti näin paljon parempaa, kun päällä ei ollut paksua ja makeaa marsipaanikerrosta! Ja seuraavalla kerralla olenkin jo mestari marsipaanikakkujen leivonnassa.
sunnuntai 19. kesäkuuta 2011
torstai 16. kesäkuuta 2011
Kasaria
Rowanin Kidsilkiä saa Suomesta, tosin kalliiseen hintaan, esim. Menitasta. Muita Rowanin lankoja saattaa saada Suomessa hieman enemmän brittihintojen tasoa vastaavilla hinnoilla, mutta Kid Silkiä kannattaa ostaa suoraan Briteistä. Kid Silk on harvinainen löytö: se ei ole synteettistä, vaan ihan oikeaa silkkiä ja on siksi äärimmäisen miellyttävää iholla. Oma herkkä hipiäni ei kestä keinokuituja, joten ostan vain ehtaa "kamaa".
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)